4 Written explanations of Eero HEINÄLUOMA

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi vaalikauden ensimmäisessä täysistunnossaan päätöslauselman tarpeesta jatkaa EU:n tukea Ukrainalle. Sinetöimme näin ensimmäistä kertaa uutena parlamenttina ja täysistunnon suurella enemmistöllä – äänin 495 puolesta, 137 vastaan ja 47 tyhjää – tukemme Ukrainan itsemääräämisoikeudelle ja kansalliselle olemassaololle. Laajan pro-Ukraina-koalition tuella parlamentin tuki säilyy vahvana ja johdonmukaisena sisältäen keskeisiä kirjauksia Ukrainan tukemiseksi. Kehotamme hyväksytyssä päätöslauselmassa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään sotilaallista tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin se on tarpeen ja missä tahansa muodossa. Vahvistimme myös jo viime kaudella hyväksytyn kannan, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten olisi sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla niiden BKT:stä vuosittain. On ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan parlamentin sitoumus Ukrainan tukemiseen ja Venäjän hyökkäyssodan pysäyttämiseen säilyy alkavallakin parlamenttikaudella vahvana.

Euroopan parlamentti ilmaisi syyskuun täysistunnossa jälleen tukensa EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamiselle. Venäjän aloitettua täysimittainen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022 on parlamentti liki jokaisessa täysistunnossa ilmaissut tukensa Ukrainalle ja tämänkertainenkin päätöslauselma hyväksyttiin suurella enemmistöllä äänin 425 puolesta ja 131 vastaan. Painotamme päätöslauselmassa Ukrainan oikeutta kaikin keinoin puolustaa itseään ja peräänkuulutamme jäsenmailta ryhtiliikettä aseavun lujittamiseksi. Tärkeää olisi esimerkiksi parlamentin jo aiemman vaatimuksen mukaan, että kaikki jäsenmaat sitoutuisivat tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla bruttokansantuotteestaan vuosittain. Lisäksi vaadimme muun muassa kovempia pakotteita Venäjää vastaan sekä sotarikoksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen.

Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun täysistunnossa reilun miljardin euron tuen myöntämisen EU:n solidaarisuusrahastosta Italialle, Slovenialle, Ranskalle, Itävallalle ja Kreikalle vuoden 2023 tulvien ja muiden luonnonkatastrofien johdosta. Unioni voi solidaarisuusrahaston avulla auttaa jäsenmaita tai jäsenyydestä neuvottelevia maita vastaamaan luonnonkatastrofeihin ja kansanterveysuhkiin, ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka EU on hädän tullessa valmis auttamaan. Vaikkei rahastosta myönnettävät summat olekaan järisyttäviä, on se osoitus unionin jäsenmaiden välisestä solidaarisuudesta. Äänestin siksi myös itse tuen myöntämisen puolesta. Tuki hyväksyttiin äänin 632 puolesta, 7 vastaan ja 3 tyhjää.

Äänestin lokakuun toisessa täysistunnossa parlamentin kannan hyväksymisen puolesta unionin vuoden 2025 budjettiin. Parlamentti esittää ensi vuodelle liki 201 miljardin euron suuruista budjettia, joka neuvoston kantaan verrattuna pitää sisällään korotuksia muun muassa TKI-toimintaan, Erasmus+ -ohjelmaan, turvallisuuteen ja humanitaariseen apuun. Erityisen myönteisenä pidän parlamentin esittämiä lisäyksiä Horisontti-ohjelmaan, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia Euroopassa. Rahoittamalla hankkeita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan ja digitalisaation alalla, on ohjelma osoittanut tuottavansa aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja on tärkeä unionin kilpailukykyä tukeva väline. Samalla unionin varojen toimeenpanoa ja valvontaa on syytä kehittää, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen viime varainhoitovuotta koskeva vuosikertomus osoittaa. Eurooppalaiset varat on käytettävä vastuullisesti ja niin vielä istuvan kuin tulevankin komission on tehtävä unionin rahankäyttöön vaadittavat muutokset.